Odottaminen on raskasta, äärettömän raskasta. Päivät kulkevat ohi kuin kuivuudesta kärsivä virta. Hiljaisen epävarmasti se etsii viimeisillä voimillaan uomaa, jota pitkin edetä ennen haihtumista. Viimeisten pisaroiden poistuessa ilmakehään katoavat muistot … Jatka lukemista Odottamisen raskaus
Makaan sängyllä voimatta suuremmin liikkua. Veri kiertää vasemman käden kahdesta reiästä letkuja pitkin koneeseen. Prosessi on osa puhdistusta ja samalla ylimääräisten nesteiden poistoa kropasta. Seuraavat neljä tuntia kuluvat tällä tavoin. … Jatka lukemista Mitä huominen tuo tullessaan?
Ihminen on tunteiden kanssa toimiva eläin. Tunteet ovat yksi osa joka tekee jokaisesta omanlaisensa yksilön. Niitä pitää osata osoittaa ja samalla tunteita on kyettävä hallitsemaan. Pääsääntöisesti meistä jokainen osaa sekä … Jatka lukemista Myllerrys
Istun keittiön pöydän äärellä pohdiskellen. On varhainen aamu, aurinko näyttää valollaan väistämättömän esilletulonsa olevan valmisteilla. Mittari kertoo yöllisen pakkasen olleen merkittävä. Kaikkialta on aistittavissa miten talvi käy kamppailua kesää vastaan. … Jatka lukemista Istun katsellen ikkunasta -ihmettelen
Luen uutisia aamuisin, seikkailen ympäri maailman nähdäkseni mitä muualla tapahtuu. Kuljen milloin missäkin. Teen tämän huomatakseni niiden toistavan päivästä toiseen itseään. Ajoittain esille nousee uusi huhu tai someraivo, kuten niitä … Jatka lukemista Pohdintoja ystävällisyyden katoamisesta
Itsenäisyyspäivä. Sairaalan vuode. Makaan letkut kädessä. Ne tuovat ja vievät verta kropastani puhdistettavaksi sekä poistavat nesteitä joita on taas kertynyt. On keskiviikko, aivan tavallinen arkipäivä minulle. Kirjoitan yhdellä kädellä hankalasti ajatuksia paperille. Kynä kulkee jossakin näkökentän rajamailla luoden harakanvarpaisia kirjaimia. On helpompaa kirjoittaa perinteisellä tavalla kuin koneella tai puhelimella, kirjoitus edistyy paremmin.
Sunnuntaina oli syntymäpäiväni. Vietin sitä kylpylässä vaimon kanssa. Mukava irtiotto arjesta sekä kaikesta sen ympärillä olevasta hulinasta. Seurauksena ylimääräinen hoito nesteen kertymisen vuoksi. Sain paljon onnitteluja mistä tuli erinomaisen hyvä mieli. Monet tulivat viesteinä, ei somen vakiopäivityksinä. Yksi onnitteluteksti jäi mieleen todella vahvasti. Sain sen nuoruuden hyvältä kaveriltani. Olen siitä asti pyörittellyt sisältöä ja sanomaa.
”Fill your life with adventures, not things. Have stories to tell, not stuff to show.”,
Sanat saivat minut pohtimaan olenko tarinan kertoja vai tavaroiden osoittaja? Osaanko kertoa sellaisia tarinoita joita ihmiset jaksavat sekä haluavat lukea? Kirjoitan paljon, mutta kirjoitanko tavalla mikä saa lukijan syventymään sanomaani, sisältöön kuten toivon? Mietin noita sanoja ja mitä ne tarkoittavat minulle. Sairauteni myötä olen joutunut luopumaan seikkailuista. Toisaalta taas jokainen matka on ollut äärimäisen mahtava kokemus. Ne kun eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä.
Matkasin syksyllä Tukholmaan. Jos mietin ja vertaan vointiani nykyiseen, oli se seikkailu, koettelemus. Etenkin kotiinpaluu, joka venähti pitkäksi lentojen myöhästymisten takia. Siinä tuli vietettyä Riikassa yö nesteen kerääntyessä kroppaan niin etten kyennyt kävelemään hengästymättä. Tukalassa olotilassa etsin parempaa asentoa koko lento- ja junamatkan kotiin.
Entä Liverpool? Puoli tuntia ennen matkalle lähtemistä sain huomata, että peli jota varten sinne lähdettiin oli siirretty sunnuntaille. En siis näkisi koko ottelua. Siinä sitten oli mietittävä matka uudelleen. Entä mitkä ovat mahdollisuudet tavata ulkomailla tuttuja? Hyvin pienenä sitä pidän. Koneessa Manchesteristä Amsterdamiin, mikä oli pahasti myöhässä, törmäsin valmentajakouluttajaani monelta vuodelta. Vaimo oli hetki aikaisemmin naureskellut reissun erikoisuutta, koska en ole törmännyt kenenkään tuttuuni.
Berliini myöhemmin syksyllä tyttärien kanssa. Ei siitä ole paljon muuta seikkailullista kerrottavaa kuin kiertely ympäri kaupunkia. Nelinkertaistin yhtenä päivänä askelmääräni mitä olen sairastumisen jälkeen tepastellut. Sen tunsi kuten nestelastinkin. Isänpäivämatka oli ehdottomasti sen arvoinen.
Jokaisella reissulla tai irtiotolla on ollut samat seuraukset. Etukäteen olen sen tiedostanut ja ajoittain juuri niiden johdosta minulla on jo ennen reissua ollut neljä dialyysiä normaalin kolmen sijaan. Aina olen joutunut käymään ylimääräisissä hoidoissa niiden jälkeen. Jostakin syystä matkustaessa nestettä kertyy kroppaan huomattavasti kotioloja enemmän. Isoimmat syyt ovat ravintolaruoan suolaisuudessa. Vaikka pyytää mahdollisimman suolattomana, aina se on kotiruokaa suolaisampaa. Suola imee nestettä ja tuottaa janontunteen. Näin kierre onkin valmis.
Makaan sängyllä ja mietin. Mietin tuota lausetta joka on pyörinyt mielessäni useamman päivän. Nautin sen tuomasta pohdiskelusta. Päädyn siihen tulokseen, että minulla on tarinoita kerrottavana. Minulla on elämässä kaikesta huolimatta seikkailuja. Vaikka voin ajoittain huonosti, en anna sen yleensä vaivata minua. Synkkiä hetkiä tulee. Ne jäävät kuitenkin valoisien hetkien varjoon. Elämä voi olla hankalaa. Pienistä asioista kannattaa ottaa kaikki irti. Hymyillä ja mennä vaikka hieman hitaammin. Se on sen arvoista.
Kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina vähille. Sanottavaa olisi ollut vaikka miten paljon. En vain ole löytänyt oikeita tapoja tuoda sitä esille. En ole löytänyt niitä sanoja joita haluaisin kirjoittaa, ilmaista … Jatka lukemista Kirjoittamattomia sanoja
Hiljaisuus, hiljaisuus ympärillä on kosketeltavissa. Ei rauhallisuus vaan aito hiljaisuus. Puhelimen voisi luulla sammuneen, vaijenneen kokonaan. Ei viestejä, ei soittoja kuin satunnaisesti pari kertaa viikossa, siinä kaikki. Oi uljas uusi … Jatka lukemista Oi uljas uusi maailma
Mielessä virtaa erilaisia ajatuksia tuntemuksineen. Totuttelen taas kerran uuteen ja ihmeelliseen, elämään ilman rutiininomaisia aikatauluja. Aikuisiällä tähän on harvoin ollut mahdollista. Tässä menee varmasti tovi, jos toinenkin ennen kuin ymmärrän … Jatka lukemista Ote muistikirjasta osa kaksi kolmattakymmentä
Istun keittiössä juoden aamukahviani. Kuuntelen sateen rauhallista ropinaa Mustarastaan visertäessä eri sävyineen. Räppänästä kantautuu sateen ja märän luonnon tuoksu. Rentoudun, olen onnellinen juuri tässä hetkessä. Elämä tuntuu palanneen mukavaksi eilisen … Jatka lukemista Ristiriitaisesti uuden edessä
sivullinen 